Arkista aherrusta

Pyhät ja vapaat on vietetty, ja arki palannut toden teolla. Joulun jälkeen olen intoutunut siivoamaan - erityisesti kaappeja ja laatikoita, joiden läpikäynti ei minulla joulusiivoukseen kuulu. Varasin kirpputoripöydän helmikuuksi, joten sopivasti sitä silmällä pitäen käyn paikkoja läpi. Ja varsinaisena houkuttimena on maaliskuulla odottava remontti... pois purettavat kaapit pitää tyhjentää ennen sitä!

 

(Kuva)

Vielä saamme odottaa aikaa, jolloin meidän Neiti osallistuisi siivoukseen. Mutta eipä hän nyt vielä ihan hirmuisesti sotkekaan... ihan pakko on vain linkittää tähän parhaat vinkit siivoukseen lasten kanssa, löydät ne täältä. Parhautta on sivulla oleva toteamus, että laiskalla äidillä on ahkerat lapset :) Jos muuten tarvitset vinkkejä siivoukseen, Marttojen sivuilta löytyy monenmoiset vinkit tahranpoistosta keittiön puhtaana pitämiseen.

 

 

(Kuva)

 

Syksyllä alkanut ruokavarastojen tyhjentäminen (klik) on edennyt oikein mukavasti. Yllättävän monenlaista ruokaa ja leipomuksia saa tehtyä kaapista ja pakastimesta löytyvistä ruokatarvikkeista. Viime viikolla söimme mm. kanakeittoa, lihamureketta ja pannukakkua. Oikeastaan on aika hauskaa koittaa keksiä jotain olemassa olevista tarvikkeista.


(Kuva)

 

Tällaista kotoilua meillä tällä hetkellä. Uusi käsityöprojektikin on jo aloitettu, siitä tarkemmin jossakin vaiheessa, kun olen päässyt alkua hiukan pidemälle :)

 

Kirpsakan aurinkoista pakkaspäivää!



Syyspuuhia

Syksyyn kuuluvat aina tietyt puuhat niin sisällä kuin pihallakin. Ihan kuin luontokin, myös me ihmiset valmistaudumme talven tuloon erilaisin askarein.

 

 

Lehtien haravointi kuuluu monen omakotiasujan syyshommiin. Toiset tykkäävät, toisille se on pakkopullaa. Meidän pihassa apuna käytetään lehtipuhallinta, koska lehtiä tulee niin paljon. Silti aikaa menee useampi tunti. Mutta kun työ on tehty, niin kyllä siinä silmä lepää - kerrankin näkee työnsä tulokset välittömästi. Tämän syksyn savotta on jo tehty, sillä ihan jokaista lehteä ei tarvitse pois kerätä. Maatuessaan lehdet ovat mitä parasta ravinnetta puutarhalle.

Puutarhakalusteet on viety monessa paikassa jo sateelta suojaan, ja niin meilläkin. Eihän niitä enää tarvita; kuka nyt tuolla sateessa ja harmaudessa enää istuisi? Samoin kesäkukat on siivottu pois. Muutama myöhäinen on kuitenkin vielä jäljellä. En ole ennen huomannutkaan, kuinka hieno syysasu hortensialla on. Niin sitä vain näkee uusia asioita kameran linssin läpi ;)

 

 

Sisällä syksyn huomaa siitä, että tulisijat otetaan käyttöön. Alkaa "puuralli", kun puukoreja kannetaan sisälle kiihtyvällä tahdilla. Takkaluukkujen puhdistus kuuluu jokasyksyisiin askareisiin. Mikä siinä onkin, että keväällä lämmityskauden loppuessa niitä ei millään jaksa enää putsata? Aivan ihana tunne on joka tapauksessa istua takkatulen loisteessa hyvää kirjaa lukien, kun syysmyrsky viuhuu nurkissa.

 

 

Käsityöihmiset kaivavat viimeistään tässä vaiheessa puikot esiin naftaliinista. Niin minäkin tein. Sormet ovat jo pitkään syyhynneet hommiin, ja vihdoin sain työn aloitettua. Alkuun pääseminen on aina niin hankalaa, mutta kun pääsee vauhtiin, ei malttaisi laskea työtä käsistään ollenkaan. "Teen vielä yhden kerroksen..."

 

 

Katsotaan nyt, koska työni valmistuu, ja saanko sitä teille lähiaikona esitellä :)

 

Näissä syystunnelmissa toivottelen mukavaa maanantai-iltapäivää!

Puutarhan keskikesä

Rentouttava kahvikupillinen omenapuun varjossa... tällaisista pienistä omista hetkistä on oppinut nauttimaan pienokaisen nukkuessa! Vauva on aivan ihana, mutta omaakin aikaa pitää välillä saada - ja ottaa.

 

Heräsin toden teolla puutarhassamme, kun katselin ympärilleni: kevään vaaleanvihreä vehreys on vaihtunut keskikesän runsauteen: pionit, särkyneet sydämet, ruusut ja kurjenpolvet ovat kauneimmillaan. Kahvin juotuani innostuin kulkemaan puutarhassa kameran kanssa...

 

 

 

Olen aivan innoissani uudesta Canonin makrolinssistäni, jota näissä kuvissa hiukan testailin. Se on ollut minulla jo jonkin aikaa, mutta en ole ehtinyt sitä vielä juurikaan testailla. Ihan hyvä ensivaikutus...

Näiden kuvien myötä nautinnollista kesäiltaa :)

 

Kangashamsteri

Minusta on tullut kangashamsteri. Juuri ennen tyttömme syntymää ehdin vielä nettikaupoista täydentaa kangasvarastojani muutamilla trikoilla ja joustoveloureilla. Silloin en tiennyt vielä vauvan sukupuolta, joten kankaiden väritys on sen mukainen.

 

Kuten huomaatte, retrobuumi ja värit suoraan omasta lapsuudesta...

 

Satuin juuri sopivasti Metsolan ystävämyynnin aikaan surffailemaan netissä. Sieltä löytyivät nuo ylläolevat ihanuudet: keltainen ja ruskea pallokuvioinen joustofrotee sekä vihreä Waterlily-trikoo.

 

Tässä on puolestaan toisaalta tilatut keltainen Apinapuu-joustofrotee, Goofy Giraffe interlock ja ruskea-lime pallotrikoo. Lisäksi keltainen ja tummanruskea resori.

Valitsin kankaat sillä perusteella, että ne sopisivat joko haalareihin tai mekkoihin. Nyt tiedän, että mekkoja näistä pääosin tulee, ehkä bodeja tai housujakin. Katsotaan. Kunhan saisi aikaiseksi leikata, kyllä sitä jo sitten jossakin välissä ompelee.

 

Ruoka-aika, ja minua kutsutaan... joten ensi kertaan taas!

Nostalgiaa lapsuudesta

Ensimmäiset kaksi viikkoa kotona ovat täyttyneet vauvaan liittyvistä asioista. Ennen äidiksi tulemista en edes ymmärtänyt, miten kokonaisvaltaista äitinä oleminen on. Vauvan tarpeet menevät kaiken muun edelle. On hän vain ihana tapaus :)

Tänään kaivoin vaatehuoneen ylähyllyltä vanhan viidakkopeittoni esiin!

Tässä peitossa on tunnelmaa, se on tietääkseni ollut äitiyspakkauksessa 70-luvun lopulla. Tikattu peitto on ollut minulla käytössä paitsi vauvana, myös lukuisissa nukke- ym. leikeissä vauva-ajan jälkeen. Lukuisten pesujen ja yli 30 vuoden jälkeen se on vielä aivan hyvässä kunnossa. Toki värit ovat vähän haalistuneet, mutta se tuo peittoon vain oman ripauksensa tunnelmaa!

 

 

Tuntuu mukavalta levittää peitto lattialle meidän omalle tytöllemme. Peitto on ihanan värikäs, siinä riittää katseltavaa vähän isommallekin vaaville. Muistaako joku muu tämän peiton?

Tomaatti-mozzarellasalaatti

Voiko olla ihanampaa sunnuntaita?! Aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja lämpötila varjossa hipoo +25 astetta... ulkosalla istuskellen nautiskelin sään lisäksi tomaatti-mozzarellasalaatista ja omasta rauhasta.

Tomaatti-mozzarellasalaatti on lounassuosikkini, josta väistämättä tulee aina kesäiselle mielelle. Kotimaiset tomaatit maistuvat tähän aikaan vuodesta jo tosi makeille, ja tuore basilika vielä korostaa makua.
 

Tomaatti-Mozzarellasalaatti

2-3 tomaattia

1 mozaarellajuusto

suolaa ja mustapippuria myllystä

tuoretta basilikaa

oliiviöljyä

 

Viipaloi tomaatit ja mozzarellat ja asettele vuorotellen lautasella tai tarjoiluastiaan. Sirottele päälle suolaa ja mustapippuria, ja asettele basilikan lehdet salaatin päälle. Valuta päälle oliiviöljyä, ja salaatti on valmis nautittavaksi. Helppoa ja herkullista!

Lounaan kruunaa lämmin, juuri paistettu maalaispatonki ja hapotettu vesi...
 

Kirjoitin helmikuulla postauksen Sagaformin yrttiruukuista. Voin todella suositella! Basilikani on viihtynyt ruukussa jo toista kuukautta, se rehevöityy rehevöitymistään, ja myös maku on säilynyt.

Nyt on hyvä sää tehdä myös käsitöitä ulkona, joten ei kun puikkoja kilistelemään... rentouttavaa sunnuntaita, otetaan malja kesälle :)

Kevättä puutarhassa

Parisen viikkoa sitten postasin pihaunelmistani. Nyt paljastan teille totuuden ;)

Valkoiset krookukset

Suurin osa viime keväänä istuttamistani perennoista on lähtenyt ihan virkeästi kasvuun tänä keväänä, joten ei tilanne täysin toivoton ole.

Patjarikko



Särkynytsydän

Pihasyreeni

Raparperi

Suosiolla olen laittanut kaikki pihajutut nyt "jos jaksan" -listalle. Tänä keväänä kottareiden kärräys, kuopsuttelu ja kukkapenkkien konttaus ei suju ihan vanhaan tuttuun malliin.

 

Kesäkukkia en myöskään ole vielä ostanut, mutta ruukut kaivoin jo esille. Seuraavalla kauppareissulla voin tuskin enää vastustaa muratteja ja pelargonioita. Niistä on tullut jokavuotisia suosikkejani, sillä ne ovat takuuvarmoja menestyjiä paahteisella etupihallamme... katsotaan, uskaltaudunko tänä keväänä olla kangistumatta kaavoihin!

Laventelia, laventelia...

Kesäkukkien siemenet ovat jokakeväinen heikkouteni. Tänä keväänä olen koittanut kiertää siemenhyllyt kaukaa. Ihan pikkuisen annoin itselleni luvan ostaa; vaalenapunaista ja valkoista harsoa ja laventelia. Katsotaan, kuinka niiden kanssa käy - päätyvätkö maahan vai jäävätkö varastoon ensi kevättä varten.

 

Aurinkoista lauantai-iltaa!

Maalaisleipää ja aamuhuvia

Ystäväni tuli tänään aamukahville. Päätin kokeilla tarjottavaksi pari päivää sitten Voikukkapellon blogista bongaamaani maalaisleivän ohjetta, toki taas hiukan "omilla mausteilla". Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on ihan huippuohje:

Vaivaton ja vaivaamaton

Maalaisleipä

 

6 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja

2 tl suolaa

1 rkl kuminaa

2 rkl siirappia

0,5 tl kuivahiivaa

3,5 dl lämmintä vettä (n. kädenlämpöistä)

• Sekoita (mielellään lasikulhossa) kuivat aineet keskenään, kaada vesi (johon olet sekoittanut siirapin) joukkoon ja sekoita puukauhalla taikina sekaisin.
• Peitä taikina tiukasti tuorekelmulla (tarttuu lasiastiaan parhaiten) ja anna kohota huoneenlämmössä 12-18 tuntia.
• Lämmitä uuni 225 asteeseen ja laita kannellinen pata kuumenemaan samalla.
• Kaavi taikina jauhotetulle pöydälle, lisää jauhoa myös taikinan päälle ja pyöräytä palloksi. (Tässä kohtaa voit lisätä leipään esim. yrttejä tai ripotella sen päälle suolakiteitä.)
• Peitä löyhälti tuorekelmulla ja anna levätä puoli tuntia.
• Heitä taikinapallo kuumaan pataan, laita kansi päälle ja paista puoli tuntia. Ota kansi pois ja paista vielä ilman kantta 15 minuuttia. Leipä irtoaa vuoasta parhaiten vähän jäähtyneenä. Nauti pala taivasta voin kanssa.

 

Kiitokset Voikukkapellolle Kädenvääntöä-blogin mahtavan reseptin jakamisesta! Aiemman postaukseni peltileivän kanssa tästä tulee takuulla leipäsuosikkini :) 

Mustikkaiset muffinit

Sadepäivän piristykseksi päätin leipoa. Etsin vaihteeksi jotain uutta ohjetta, johon löytyy aineet kaapista. Yleensä etsin ohjeita netistä, mutta nyt päätin selailla keittokirjojani. Ohje löytyi ihanasta Kinuskikissa leipoo -kirjasta.

 

 

Muffinit ovat kyllä kaikkien leivonnaisten äiti! Pakastimesta löytyi vain mustikoita, joten nämä "Puolukkaisten" sijasta tein "Mustikkaisia":

 

Mustikkamuffinit

50 g voita

2 munaa

1 3/4 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

1 1/2 tl leivinjauhetta

3/4 dl maitoa

200 g mustikoita

• Sulata voi ja anna jäähtyä.
• Vaahdota munat ja sokeri.
• Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää jauhoa nuolijalla käännellen muna-sokerivaahtoon vuorotellen voisulan ja maidon kanssa.
• Sekoita taikinaan mustikat (pakastetut kannattaa laittaa jäisinä, ja 1 rkl perunajauhoja joukkoon sekoitettuna, niin muffinit pysyvät paremmin koossa). Säästä hieman mustikoita muffinien pinnalle.
• Täytä vuoat (10-12 kpl) taikinalla ja ripottele mustikat pinnalle.
• Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

 

Namnam! Herkullista perjantaita :)

 

P.S. Tarjoiluastiana Rörstrandin vaaleanpunainen Swedish Grace -lautanen. Kirjoittelin aiheesta postauksessani Hullutusta kodin sisustukseen. Tykkään!

 

Kevään merkkejä

Tänään on todellakin ollut kevättä ilmassa. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta, ja piha kuivuu nopeaan tahtiin. Ulkona maleksiessani (sellaiseksi sitä kai tällä hetkellä voisi kutsua - tämän mahan kanssa ulkoilua) katse kiinnittyi kaikkeen uuden elämän alkuun. 

 

Näyttää siltä, että viime syksynä otsalampun kanssa maahan kuokkimista krookuksista (valkoisista!) ainakin muutama nousee pintaan.
 

Idänsinililja on joka kevät takuuvarma kukkija.

Omenapuiden leikkaus on yksi jokakeväisistä puutarhatöistä. Se on hidasta, mutta palkitsevaa puuhaa. Kurkottelu tai tikapuille kiipeileminen ison mahan kanssa ei tuntunut kuitenkaan enää mieleiseltä ja turvalliselta, joten meille tuli leikkaaja tänä vuonna. Ja kuinka nopeasti hän homman eilen illalla teki - itselläni menee pari tuntia per puu, ja hän leikkasi kaikki puumme siinä ajassa. Ihmemies! Saattaa olla, että kysyn häntä myös ensi keväänä.

 

Viimeistään tässä vaiheessa huomaa, että ikkunat ovat pesun tarpeessa. Onneksi tänä keväänä meille tulee siivooja pesemään ikkunat - en kokenut pystyväni kiipeilemään enää keittöjakkaralla ja aukomaan ikkunoita. Niitä kun meillä piisaa, eikä ikkunan pesu muutoinkaan lukeudu suosikkikotitöihini. Mikä "valaistuminen" sitten, kun lasit on pesty. Taidankin heti huomenna soittaa siivoojalle, ja sopia päivän.

Kaikki nämä kevään merkit muistuttavat siitä, että NYT on se aika, jota olemme viime syksystä odottaneet: meidän ihka ensimmäinen vauva-aika! Hänestä olemme puhuneet syksyn pimeillä ja talven pakkasilla, hänelle olemme hankkineet kaikenlaista tarpeellista menneinä kuukausina. Pian hän on täällä, ja odotus sanan varsinaisessa merkityksessä palkitaan. Kyllä se vähän jännittää. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja vauva on terve.

Mukavaa sunnuntaita :)

Äitiysloman alkutunnelmia

Hämmentävää! Äitiyslomani alkoi; eilen oli ihan ihka ensimmäinen päivä. Toki viikonloppuna jo pääsi vähän fiilistelemään. Tässä muutamia ensikosketuksiani äitiyslomaan:

 

Loman aluksi kilisteltiin kuohujuomat...

 

 

...pöytäkoristeena freesattu kukkaistutus! Tässä oli pääsiäisenä narsisseja ja iiriksiä muratin kavereina, mutta vaihdoin tilalle vehkan. Tuli aika kaunis, vaikka itse sanonkin! Ja juuri minun tyyliseni :)

 

 

Ihanaa pikkupyykkiä narulla. Suloista, jännittävää, uutta, outoa, kaunista, pelottavaa, huumaavaa - sellaista tämä odotus on, ihan kaikkea yhtä aikaa.

 

 

Suloisista vauva-ajatuksista täyttyvät päivät - nyt ja tulevaisuudessa.

 

 

Lepoa ja aikaa itselle, niitä nyt tarvitaan, jotta jaksaa loppuraskauden ja synnytyksen. Viihdykkeeksi ystävältä iso pino Vauva-lehtiä...

... lisäksi vielä yhdet keväiset vauvan sukat työn alla (ja monta muuta käsityöideaa mielessä...). 

 

Tässä minun reseptini tuleville viikoille. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kalenterini ammottaa tyhjyyttään, joten luvassa on kotoilua, joutilaana oloa ja lepäämistä. Ja tietysti ystävien tapailua ja kodin laittamista sopivassa määrin - bloggailua unohtamatta :)

Pääsiäisleivontaa: herkullinen kinkkupiirakka

Tämä on ollut aivan ihana pääsiäinen! Kotia on tullut siivottua urakalla, mutta kuitenkin sopivassa määrin. Auringosta on päässyt nauttimaan yllin kyllin. Yhden suloisen pikkuherran syntymäpäiviä juhlistettiin, ja minulle oli järjestetty myös vauvakutsut eli baby-showerit. Se oli kyllä todellinen yllätys! Vauvamme sai vaikka mitä ihanaa: bodyja, haalareita, unipussin, sukkia, helistimen...  ja äitiäkin oli muistettu: suklaata, käsivoidetta, alkoholitonta kuohua... ja mikä parasta - sain ystävien seuraa ja neuvoja ja vinkkejä raskauteen, synnytykseen ja vauvanhoitoon.

 

Tämän lisäksi saatiin vielä itsekin pääsiäisvieraita. Vieraille kokkasin suolaisen piirakan tarjottavaksi salaatin kera, ja jälkkäri-käpykakku tarttui tällä kertaa kaupasta mukaan. Kerrankin hyväksyin sen, että jotain voi ostaa valmiinakin, eikä aina tarvitse itse kaikkea tehdä.

 

Greengaten piirakkavuoka oli muuten tänään ensimmäistä kertaa käytössä. Kun näin vuoan, en voinut mitenkään vastustaa puna-valkopilkullista, iloista ilmettä! Olin myös etsinyt piirakkavuokaa, joten eipä se ollut edes heräteostos. Astioiden, kippojen ja kuppien kohdalla en juurikaan sellaista harrasta.

 

Ja sitten se piirakkaohje, joka on ehdoton suosikkini sen muunneltavuuden ja helppouden takia. Joskus viikonloppuisin teen tätä piirakkaa iltapalaksikin. Tässä tämän päivän resepti:

 

Kinkkupiirakka

pohja

50 g margariinia

1,5 dl vehnäjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta

1 dl vettä

 

täyte

200 g kinkkusuikaleita

purjosipulia

punaista paprikaa

2 dl maitoa

100 g taco-tuorejuustoa

2 kananmunaa

• Sekoita kuivat aineet pehmeään rasvaan, lisää vesi ja laita jääkaappiin.
• Sekoita maito, tuorejuusto ja munat kulhossa.
• Voitele vuoka, ja painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille.
• Lisää kinkkusuikaleet, purjo ja paprika, ja kaada täyte nauhana tasaisesti piirakan päälle.
• Paista uunin alatasolla 200 asteessa reilu 30 min.

Vaihtelua saa helposti vaihtamalla piirakan täytteitä ja/tai tuorejuuston makua. Esimerkiksi katkaravut, purjosipuli ja mustapippuri-tillituorejuusto on tosi hyvä yhdistelmä. Samoin piirakkapohjassa osan vehnäjauhoista voi vaihtaa vaikka graham-jauhoihin tai leseisiin.

 

Nyt ajattelin nauttia ison kupillisen teetä ja surffata vähän nettikaupoissa - etsinnässä konjakinväriset ballerinat! Vinkkejäkin otetaan vastaan...

Teetä ja kotoilua

Viikonlopussa parasta on se, että voi syödä rauhassa aamupalaa yöpaita päällä. Voi hipsutella pitkin kotia teekuppi kädessä ilman kiirettä minnekään. Se on minun mittapuullani kotoilua Isolla K:lla.

 

Olen ollut teenjuoja jo useita vuosia. Mutta vasta Clipperin teet ovat koukuttaneet minut täysin. Ensimmäiseksi ostin valkoista appelsiiniteetä, sitten sain ystävältä piparminttuteetä ja viimeksi ostin sitruuna-inkivääriä. Makuvaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon, ja - mikä parasta - ovat vielä luomua. Kaupan päälle pakkaukset ovat todella nättejä, niitä kelpaa pitää pöydällä ihan sellaisenaan. Vai mitä mieltä olette?

Yhdestä pussista tulee reilusti makua yhteen jättimukilliseen teetä. Äitiysloman alkaessa teen kulutus tulee nousemaan pilviin, sitä varten voikin varautua hankkimalla jo nyt pari uutta lisämakua (teehankinnat pitää aina itselle perustella, kun niitä on niiiin paljon!). Kesän tullen pitää ehdottomasti kokeilla, miltä maistuu esimerkiksi valkoinen vadelmatee jääteenä.

Teemuki pitäisi varmaan myös vaihtaa vähän keväisempään, sillä tällä hetkellä juon teeni useimmiten Iittalan punaisesta Taika-mukista. Yksinkertainen syy on varmaan se, että se on suurin muki (0,4 l), mikä kaapistamme löytyy. Uusien teemukien hankinta onkin ehkä yksi haastavimmista projekteista, joten toistaiseksi saavat kyllä Taika-mukit vielä kelvata :)

Klipperin teet ovat muuten näemmä koukuttaneet montaa muutakin bloggaajaa, mm. Urban flavoursin Heidiä ja 365 days with Idan Idaa...

Sunnuntaisin lueskelen usein lehtiä teekupposen äärellä. Tänä sunnuntaina lehtivalikoima on hyvin keski-eurooppalainen. Mies toi tuliaisiksi työmatkalta pari saksankielistä sisustus-/puutarhalehteä, ja viime viikolla ilmestyi myös uusi Landhaus, jonka kävin heti ostamassa. Aiheuttavat haaveilua mitä suuremmassa määrin...

 

Mukavaa ja rentouttavaa sunnuntaita! 

 

Se Kuuluisa Avocadopasta

Pakkohan tätä oli kokeilla, kun siitä niin paljon puhutaan ja kirjoitetaan. Eivätkä kehut ja kohut ole olleet turhia. Ihan en sanoisi, että syödessä itketti, mutta useampaan kertaan ruokaa nauttiessa tuli kyllä hoettua "Voi että on hyvää!".

Pastan valmistus kävi kädenkäänteessä, vajaassa puolessa tunnissa. Siksi resepti sopii mainiosti myös kiireiselle kokille. Avocadopastan alkuperäinen Gullichsenien resepti löytyy täältä, ja sen mukaan halusin ruuan näin ensimmäisellä kertaa ehdottomasti tehdä. "Herra Avocadopasta" kertoo alun perin käyttäneensä pastassa vuohenjuustoa, joten sitä pitää joskus myös kokeilla. Minun pastassani juustoina siis parmesan ja pecorino.

Pasta vei todellakin kielen mennessään, ja maistui ihanan kevyelle ja raikkaalle. Hyvä valinta lounaaksi tai miksei kynttiläillallisellekin. Viini olisi kruunannut ruuan, mutta minulla on syyni pysytellä vesilinjalla :)

Wc-remonttimme valmistui eilen illalla, ja kaikki remonttijäljet on jo siivottu. Ulkoilusta ja herkkupastasta energiaa saaneena aion nyt kääräistä hihat, ja laittaa kaikki tavarat uusiin kaappeihin paikoilleen. Vitsit, vaikkei se ollutkaan kokonaisvaltainen remontti, niin varsinainen kasvojen kohotus silti. Olen tyytyväinen! Vielä puuttuu sopiva naulakko ja paperiteline. Mistäköhän löytäisin etsimäni, maalaisromanttista tyyliä pitäisi olla, mieluusti valkoista ja naulakko mieluiten hyllyllä varustettuna... muutama kriteeri luetellakseni! Postailen remontista ennen-jälkeen-kuvia, kun ne ovat löytyneet ja paikoillaan :)
 

Aurinkoista, energistä sunnuntaita!

Makoisat muffinssit askarteluhuovasta

Lasinen Pentikin kakkuvati ja kupu ovat olleet tyhjillään pitkän aikaa. Syksllä minun jo piti maalata spray-maalilla käpyjä valkoiseksi ja laittaa joukkoon helminauhaa, mutta tekemättä jäi. Kakkukupu on ja pysyy tyhjillään, ja aina siivotessa mietin, mitä siihen keksisin. Siis jotakin pysyvämpää kuin tarjoamisia... Olemme saaneet kakkuvadin häälahjaksi, ja haluan sen olevan aina esillä. Mutta tyhjänä se ei pääse lainkaan oikeuksiinsa.

Viime viikonloppuna sisustuslehden välistä putosi Tiimarin mainos. Lehdestä löytyi erilaisia askarteluvinkkejä, ja yksi "resepti" ylitse muiden: muffinssit askarteluhuovasta. Nämä muffinssit sopivat kakkuvatiin kuin nenä päähän!

Meidän paikallisesta Tiimarista ei löytynyt juuri mitään noista tarvikkeista, mutta onneksi ystäväni ihana kangas- ja askartelutaivas pelasti koko jutun (sieltä tarttui taas mukaan läjäpäin kaikkea muutakin...). Sormet syyhyten pääsin eilen reseptiä testaamaan! Tällaisia tarvikkeita käytin herkkujen leipomiseen:

 

Vinkiksi niille, jotka innostuvat muffinsseja tekemään: kuumaliimapistooli on ihan ehdoton huovan liimaamisessa (ei Erikeeper, kuten kuvassa, siinä vaiheessa luulin sen vielä toimivan...). Omat huopalevyni olivat sen verran paksuja ja jäykkiä, että muffinssien rullauksessa käytin muutamia liimapisteitä, jotta ne pysyvät paremmin kasassa. Samoin vuokien liimaus kävi tosi helposti pistoolilla.

Tässä lopputulos: Cup Cakes á la Taigaduu! Eivätkö olekin syötävän näköisiä? Suosittelen muillekin herkkusuille ;)