Näytetään tekstit, joissa on tunniste keittiö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keittiö. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. helmikuuta 2014

Kasvissoseita vauvalle

Kun vauvan soseiden tekoon ryhtyy, se on oikeastaan aika nopeata ja vaivatonta. Aluksi tietysti arvelutti, että kuinka ehtii ja viitsii, mutta kokkaus onnistuu muun ruuanlaiton ohessa kätevästi.
 
 
Olen tehnyt pääosin kasvissoseita, hedelmäsoseet ostan yleensä kaupan hyllystä. Minun perusajatukseni nimittäin soseiden itse tekemisessä on siinä, että raaka-aineet ovat kotimaisia. No okei, ainakin pääraaka-aineet. Sehän tiedetään, että alkutalvesta kotimaisten vihannesten tarjonta käy koko ajan suppeammaksi, ja tällä hetkellä se on lähes olematon. Mutta eipä ole edes Piltti-soseiden raaka-aineet kotimaisia.
 
Kasvissoseiden raaka-aineina käytän yleensä perunaa ja porkkanaa. Ne ovatkin erityisesti meidän Neidin mieleen, kun ovat alusta eli 5,5 kk iästä asti mukana kulkeneet. Nyt noin 8 kk ikäiselle laitan lisukkeeksi useimmiten sipulia, purjosipulia tai bataattia.
 
 
Luin jostakin, että ruuanlaittoaskaretta voi helpottaa ostamalla erilaisia pakastevihanneksia. Mutta kas kummaa: kun tutkin tarkemmin pakastevihannespakkauksia, raaka-aineet ovat suurimmaksi osaksi ulkomaista alkuperää. Tai näin voi ainakin olettaa, koska mitään kotimaisuuteen viittaavaa merkkiä tai mainintaa niissä ei ole. Olikin iloinen yllätys, kun löysin Kesäpöytä Kasvissuikaleet. Apetit:n valmistama kasvissekoitus sisältää perunaa, porkkanaa, palsternakkaa, purjoa, selleriä ja sipulia. Tuotteella on myös Hyvää Suomesta -merkki, joten tämä sekoitus on ollut ihan huippulöytö.
 
 
Vauvan soseen valmistus on hyvin yksinkertaista. Aina on kuitenkin niitä, jotka asiaan vasta perehtyvät, joten tässä vauvan kasvissoseen perusohje sellaista tarvitseville:
  • Pilko aluksi tuoreet vihannekset kuutioiksi, ja lisää kattilaan vettä niin että kuutiot juuri peittyvät (Sanokoot kuka mitä hyvänsä, mutta minä en käytä höyrykattilaa, vaan keitän kasvikset vedessä.).
  • Kun vihannekset ovat kiehuneet noin 10 minuuttia, lisää kasvissuikalepussin sisällön joukkoon ja keitä vielä muutama minuutti, kunnes kaikki ovat kypsiä.
  • Kaada lähes kaikki vesi ensin kattilasta pois ja soseuta vihannekset sauvasekoittimella. Lisää keitinvettä tarvittaessa.
Tämä sose on niin maukasta, että äitikin tykkää :)
 

 
Pakastan osan soseesta kerta-annoksina minigrip-pusseissa, ja osa syödään tietysti heti. Sose säilyy jääkaapissa pari päivää. Lihan keitän ja soseutan aina erikseen ja pakastan jääpalarasiassa. Siten on sopiva kerta-annos aina valmiina, ja aterioihin saa helposti vaihtelua. Sitten vain rohkeasti ja reippaasti soseilemaan.
 
Letkeää iltaa toivotellen!
 
 



maanantai 13. tammikuuta 2014

Arkista aherrusta

Pyhät ja vapaat on vietetty, ja arki palannut toden teolla. Joulun jälkeen olen intoutunut siivoamaan - erityisesti kaappeja ja laatikoita, joiden läpikäynti ei minulla joulusiivoukseen kuulu. Varasin kirpputoripöydän helmikuuksi, joten sopivasti sitä silmällä pitäen käyn paikkoja läpi. Ja varsinaisena houkuttimena on maaliskuulla odottava remontti... pois purettavat kaapit pitää tyhjentää ennen sitä!

 

Vielä saamme odottaa aikaa, jolloin meidän Neiti osallistuisi siivoukseen. Mutta eipä hän nyt vielä ihan hirmuisesti sotkekaan... ihan pakko on vain linkittää tähän parhaat vinkit siivoukseen lasten kanssa, löydät ne täältä. Parhautta on sivulla oleva toteamus, että laiskalla äidillä on ahkerat lapset :) Jos muuten tarvitset vinkkejä siivoukseen, Marttojen sivuilta löytyy monenmoiset vinkit tahranpoistosta keittiön puhtaana pitämiseen.
 
 
(Kuva)
 
Syksyllä alkanut ruokavarastojen tyhjentäminen (klik) on edennyt oikein mukavasti. Yllättävän monenlaista ruokaa ja leipomuksia saa tehtyä kaapista ja pakastimesta löytyvistä ruokatarvikkeista. Viime viikolla söimme mm. kanakeittoa, lihamureketta ja pannukakkua. Oikeastaan on aika hauskaa koittaa keksiä jotain olemassa olevista tarvikkeista.


(Kuva)
 
Tällaista kotoilua meillä tällä hetkellä. Uusi käsityöprojektikin on jo aloitettu, siitä tarkemmin jossakin vaiheessa, kun olen päässyt alkua hiukan pidemälle :)
 
Kirpsakan aurinkoista pakkaspäivää!


keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Keskiviikko on keittopäivä

Tänä syksynä minulla on kaksi tavoitetta ruuan suhteen: kokeilla uusia reseptejä ja käyttää kertyneet ruokatarvikkeet aina mahdollisimman loppuun ennen seuraavaa kaupassa käyntiä. Nämä tavoitteet sopivatkin hyvin yhteen, sillä aika harvoin löytyy kaikki ohjeessa tarvittavat aineet kaapista. Eli soveltaessa tulee väkisinkin kokeiltua uutta.
 
 
Tänään tein maukasta sosekeittoa kaappiin kertyneistä vihanneksista. Ohje löytyi Valion Koskenlaskija-paketin takaa. Tässä mukaeltu versio reseptistä:

Bataatti-porkkanasosekeitto
1 iso sipuli
2 pientä bataattia
2 isohkoa porkkanaa
1 iso peruna
1 valkosipulin kynsi
noin 8 dl vettä
kasvisliemikuutio
1/2 pkt Koskenlaskija-juustoa
yrttisuolaa
mustapippuria
kurpitsansiemeniä
 
 
  • Kuori ja kuutioi sipuli, bataatit, porkkanat ja peruna ja laita ne kattilaan.
  • Lisää vettä niin että kuutiot juuri ja juuri peittyvät. Laita kasvisliemikuutio joukkoon.
  • Keitä kypsäksi, noin 30 minuuttia.
  • Soseuta keitto ja lisää juusto nokareina.
  • Sekoita ja anna kiehua kunnes juusto on sulanut. Jos keitto on paksua, lorauta tilkka maitoa joukkoon.
  • Mausta maun mukaan.
  • Nautiskele paahdettujen kurpitsansiementen, paahtoleivän ja tuorejuuston kanssa.
 
Keitto on maultaan lempeän täyteläinen. Peruna loiventaa keiton makeutta, mutta alkuperäisessä ohjeessa sitä ei ole. Keittoa tuli 4-5 annosta, joten tästä riittää pakastimeenkin! Voisin suositella reseptiä kaikille kasvisten ystäville ja erityisesti kotiäideille, sillä samalla vaivalla ja ajankäytöllä kasviksista valmistuu sose myös pienokaiselle.
 
 
Vai olisiko se toisin päin, että soseen valmistuksen yhteydessä syntyy helposti lounas myös itselle? :)
 
 Niin tai näin, toivotan sinulle maukasta keskiviikkoa!

tiistai 10. syyskuuta 2013

Tuolien tuunausprojekti

Syksyisempien ilmojen lähestyessä iskee aina hillitön sisustushimo. Minun kohdallani se tarkoittaa yleensä tuunausintoa. Esittelen teille uuden projektini toivoen, että saisin siihen näin vähän vauhtia. Blogiani keväällä lukeneet muistavat varmaan postaukseni keittiöhaaveista uusien tuolien muodossa. Riviera Maisonin tuolit saavat nyt odottaa, sillä löysin huuto.netistä kerrassaan upeat kaunokaiset, jotka ovat vanhaa kunnoon talonpoikaistyyliä!
 

 






















Tuoleja on yhteensä 4 kpl, kahta erilaista mallia. Pidän tuolien eriparisuutta, mutta mies ei oikein sitä ymmärrä. Hänen mielestään siinä ei ole mitään logiikkaa - ehkä se on sitten sitä naisen logiikkaa ;)

Onneksi tuolien pohjaväri on valmiiksi valkoinen, sillä tarkoitus olisi maalata tuolit uudelleen puhtaan valkoisiksi. Kaksi tuoleista tarvitsee istuinosaansa uuden kankaan ja toiset kaksi saavat erillisen istuintyynyn.



 






















Tämä tuunausprojekti on tosiaan vasta alkuvaiheessa, eli olen tehnyt hyvät suunnitelmat. Lisäksi tuunauspaikka on valmiina (lue: siivottuna), ja maalipesu ja hiontapaperi odottavat käyttäjää. Äkkiä ottaen tämä tuntuu taas pikkuprojektilta, mutta yleensä näissä tapauksissa osoittautuu, että luulo ei ole tiedon väärti...

Nyt vain toivotaan, että tyttö nukkuu mukavia parin tunnin päiväunia niin, että homma pääsee hyvään alkuun. Pitäkää peukkuja :)

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Kesän makuja

Nyt on se aika vuodesta, jolloin kesäiset herkut ovat parhaimmillaan. Kuka voisi vastustaa makoisia, punaposkisia mansikoita?! Tänä vuonna satoa saadaan kuulemma lyhyen aikaa, joten kiirehdin hankkimaan omat marjani. Pakastin tyhjänä mansikoista - se olisi minun mittapuullani tulevan talven katastrofi!


Pakastan mansikat yleensä kokonaisina tai jos ovat kovin isoja, hiukan pilkottuna ja sokeroituna. Lisäksi teen aina pienen määrän hilloa lettuja, vohveleita ja pannukakkua varten. Olen aina tehnyt mansikkahillon hillosokerilla, ja niin tänäkin vuonna, mutta nyt lisäsin vaniljaa joukkoon. Mukavaa ja herkullista vaihtelua.

Vaniljainen mansikkahillo
 
n. 2 litraa mansikoita
0,5 dl vettä
1 vaniljatanko
0,5 kg hillosokeria
puolikkaan sitruunan mehu
  • Perkaa ja pienennä mansikat tarvittaessa. Laita kattilaan vesi ja mansikat.
  • Kun höyry alkaa nousta kattilasta, sekoita joukkoon hillosokeri, puristettu sitruunamehu sekä veitsellä halkaistusta vaniljatangosta raaputetut siemenet.
  • Keitä 10-15 minuuttia välillä sekoittaen, kunnes marjat eivät enää nouse pintaan. Kuori vaahto.
  • Anna jäähtyä puolisen tuntia pari kertaa välillä sekoittaen.
  • Purkita puhatisiin astioihin ja laita kylmään.
  • Hillosokerilla tehty hillo hyytyy vasta vuorokauden kuluttua, joten maistelu onnistuu vasta seuraavana päivänä...


Mansikoiden lisäksi herneet ovat nyt makoisimmillaan...


Lämmintä perjantai-iltaa!

torstai 4. heinäkuuta 2013

Tsatsikia grilliherkuille

Kesäisten grilliherkkujen ehdoton lisuke on tsatsiki. Se on sopivan raikas lisäke, jonka valmistus käy nopeasti, ja siksi sopii mainiosti myös pienen lapsen äidille ;)


Oma versioni tsatsikista on reippaasti sipulinen. Tässä ohje muillekin sipulin ystäville:

Tsatsiki
 
puolikas kurkku
n. 400 gr turkkilaista jugurttia
1-2 valkosipulin kynttä
pieni sipuli
sipulin varsia tai ruohosipulia
ripaus suolaa ja mustapippuria
sitruunamehua
  • Raasta kurkku karkeaksi raasteeksi. Laita lävikköön, ripottele päälle suolaa ja anna valua puolisen tuntia. Painele sitten lusikalla loput nesteet pois.
  • Pilko valkosipulin kynnet ja lisää kurkkuraasteen kanssa jugurtin joukkoon.
  • Leikkaa sipuli jugurtin joukkoon, ja mausta mustapippurilla ja sitruunamehulla maun mukaan.
  • Tsatsiki on parhaimmillaan, jos se ehtii maustua jääkaapissa muutaman tunnin ennen tarjoilua.

Ja sitten vain valmistelemaan grillattavia lihoja. Tsatsikin kanssa sopii mainiosti vartaat possun sisäfileestä tai broilerista. Myös grillilohta kannattaa kokeilla.

Mukavaa kesäiltaa kaikille herkkusuille!

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Maalaisleipää ja aamuhuvia

Ystäväni tuli tänään aamukahville. Päätin kokeilla tarjottavaksi pari päivää sitten Voikukkapellon blogista bongaamaani maalaisleivän ohjetta, toki taas hiukan "omilla mausteilla". Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on ihan huippuohje:


Vaivaton ja vaivaamaton
Maalaisleipä
 
6 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
2 tl suolaa
1 rkl kuminaa
2 rkl siirappia
0,5 tl kuivahiivaa
3,5 dl lämmintä vettä (n. kädenlämpöistä)
  • Sekoita (mielellään lasikulhossa) kuivat aineet keskenään, kaada vesi (johon olet sekoittanut siirapin) joukkoon ja sekoita puukauhalla taikina sekaisin.
  • Peitä taikina tiukasti tuorekelmulla (tarttuu lasiastiaan parhaiten) ja anna kohota huoneenlämmössä 12-18 tuntia.
  • Lämmitä uuni 225 asteeseen ja laita kannellinen pata kuumenemaan samalla.
  • Kaavi taikina jauhotetulle pöydälle, lisää jauhoa myös taikinan päälle ja pyöräytä palloksi. (Tässä kohtaa voit lisätä leipään esim. yrttejä tai ripotella sen päälle suolakiteitä.)
  • Peitä löyhälti tuorekelmulla ja anna levätä puoli tuntia.
  • Heitä taikinapallo kuumaan pataan, laita kansi päälle ja paista puoli tuntia. Ota kansi pois ja paista vielä ilman kantta 15 minuuttia. Leipä irtoaa vuoasta parhaiten vähän jäähtyneenä. Nauti pala taivasta voin kanssa.


 

torstai 18. huhtikuuta 2013

Mangojuustokakku

Mangojuustokakku on yksi ikisuosikeistani! Tällä kertaa kakusta saivat nauttia työkaverit, joille tarjosin herkkua äitiyslomalle jäämiseni kunniaksi.


Mangojuustokakku
 
Murupohja
100 g margariinia
14 kpl digestivekeksejä (n. 200 g)
Täyte
3 liivatelehteä
2 rkl sitruunamehua
2 dl kuohukermaa
200 g Viola-appelsiinituorejuustoa
250 g mascarpone-juustoa
3/4 dl sokeria
ripuas vaniljasokeria
Kiille
3 prk Piltti-mangososetta (135 g/prk)
2 rkl sitruunamehua
2 1/2 liivatelehteä
ripaus sokeria

  • Laita irtoreunaisen vuoan (24 cm) pohjalle leivinpaperi
  • Hienonna keksit, sulata margariini ja sekoita keksimurujen joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle ja laita jääkaappiin jähmettymään.
  • Laita täytteen liivatteet kylmään veteen 5-10 minuutiksi.
  • Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi, purista liivatteista ylimääräinen vesi pois ja liuota mehuun.
  • Vaahdota kerma, sekoita joukkoon tuorejuusto, sokerit ja liivateseos. Kaada täyte keksipohjan päälle ja levitä tasaiseksi. Anna hyytyä jääkaapissa 2-3 tuntia.
  • Pehmitä kiilteen liivatelehdet kylmässä vedessä 5-10 min. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja liuota kuumaan mehuun. Kaada seos mangososeen joukkoon. Levitä kiille tasaiseksi kerrokseksi kakun pinnalle ja anna hyytyä jääkaapissa noin tunti.
  • Irrota kakku vuoasta ja nosta tarjoiluvadille. Halutessasi voit koristella.
  • Kakusta riittää 8-10:lle, riippuu muusta tarjoilusta ;)
Tämä kakku on ehdoton suosikkini sen raikkauden takia - joka on suurimmaksi osaksi mangososeen ansiota. Muutenkin tämä ohje on hyväksi havaittu, joten olen vaihdellut täytteen juustoja mieleni mukaan, ja kiilteessä olen joskus käyttänyt mm. kuningatarsosetta.

P.S. Reseptini löytyy myös etsiresepti.fi-sivustolta.

torstai 4. huhtikuuta 2013

Keittiöhaaveita toteuttamassa

Haaveita todeksi, pikkuisen kerrallaan. Keittiöön liittyvistä sisustushaaveistani kirjoittelin aiemmassa postauksessani. Haaveiden toteutus alkoi verhotangoista, jotka pitkän etsinnän jälkeen löytyivät.


Keittiön ilme muuttui kummasti, kun päästiin niistä vanhoista isoäidin verhotangoista eroon. Nämä mustat tangot ovat kokonaan metallia, myös päätynupit. Tangot löytyivät Jyskistä, ja ne olivatkin löytö ihan kirjaimellisesti: siellä sattui ostohetkellä nimittäin olemaan kaikki verhotangot ja -tarvikkeet puoleen hintaan.
 

Kuvassa näkyvä verhokappa on muuten itse ommeltu. Olen käyttänyt kapassa kahta kangasta: puna-beige-valkoruudullista puuvillaa ja yksiväristä pellavaa. Päällimmäisen kankaan alareunassa on pellavanvärinen, yksinkertainen pitsi tuomassa ripauksen romantiikkaa. Olen tykännyt näistä tosi paljon, ja vaikka ovat jo useita kuukausia ikkunassa roikkuneet, en ole vielä kyllästynyt.

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pääsiäisleivontaa: herkullinen kinkkupiirakka

Tämä on ollut aivan ihana pääsiäinen! Kotia on tullut siivottua urakalla, mutta kuitenkin sopivassa määrin. Auringosta on päässyt nauttimaan yllin kyllin. Yhden suloisen pikkuherran syntymäpäiviä juhlistettiin, ja minulle oli järjestetty myös vauvakutsut eli baby-showerit. Se oli kyllä todellinen yllätys! Vauvamme sai vaikka mitä ihanaa: bodyja, haalareita, unipussin, sukkia, helistimen...  ja äitiäkin oli muistettu: suklaata, käsivoidetta, alkoholitonta kuohua... ja mikä parasta - sain ystävien seuraa ja neuvoja ja vinkkejä raskauteen, synnytykseen ja vauvanhoitoon.
 
Tämän lisäksi saatiin vielä itsekin pääsiäisvieraita. Vieraille kokkasin suolaisen piirakan tarjottavaksi salaatin kera, ja jälkkäri-käpykakku tarttui tällä kertaa kaupasta mukaan. Kerrankin hyväksyin sen, että jotain voi ostaa valmiinakin, eikä aina tarvitse itse kaikkea tehdä.


 
Greengaten piirakkavuoka oli muuten tänään ensimmäistä kertaa käytössä. Kun näin vuoan, en voinut mitenkään vastustaa puna-valkopilkullista, iloista ilmettä! Olin myös etsinyt piirakkavuokaa, joten eipä se ollut edes heräteostos. Astioiden, kippojen ja kuppien kohdalla en juurikaan sellaista harrasta.
 
Ja sitten se piirakkaohje, joka on ehdoton suosikkini sen muunneltavuuden ja helppouden takia. Joskus viikonloppuisin teen tätä piirakkaa iltapalaksikin. Tässä tämän päivän resepti:
 
Kinkkupiirakka
pohja
50 g margariinia
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 dl vettä
 
täyte
200 g kinkkusuikaleita
purjosipulia
punaista paprikaa
2 dl maitoa
100 g taco-tuorejuustoa
2 kananmunaa
  • Sekoita kuivat aineet pehmeään rasvaan, lisää vesi ja laita jääkaappiin.
  • Sekoita maito, tuorejuusto ja munat kulhossa.
  • Voitele vuoka, ja painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille.
  • Lisää kinkkusuikaleet, purjo ja paprika, ja kaada täyte nauhana tasaisesti piirakan päälle.
  • Paista uunin alatasolla 200 asteessa reilu 30 min.
Vaihtelua saa helposti vaihtamalla piirakan täytteitä ja/tai tuorejuuston makua. Esimerkiksi katkaravut, purjosipuli ja mustapippuri-tillituorejuusto on tosi hyvä yhdistelmä. Samoin piirakkapohjassa osan vehnäjauhoista voi vaihtaa vaikka graham-jauhoihin tai leseisiin.
 
Nyt ajattelin nauttia ison kupillisen teetä ja surffata vähän nettikaupoissa - etsinnässä konjakinväriset ballerinat! Vinkkejäkin otetaan vastaan...

torstai 28. maaliskuuta 2013

Tiskirätti neuloen ja virkaten

Pääsiäisaskarteluni ei taida olla tänä vuonna ihan perinteisimmästä päästä. Sain juuri viimeisteltyä bambulangasta neulomani tiskirätin. Vauvan peiton jälkeen sen tekeminen tuntui sopivan helpolta ja nopealta projektilta.


Tiskirätissä käytetty lanka on Novitan Bambua. Langassa on 50% bambu-viskoosia, 50% puuvillaa. Olen jostakin syystä tänä keväänä viehtynyt vaaleanpunaiseen (Miksi? En tiedä!), ja niinpä tästä rätistäkin tuli roosa-harmaa (langat nro 480 ja 529). Tämä malli on itse keksitty, ja tuurilla menivät raidoituksetkin aika tasan :)


Tiskirätti valmistui jotakuinkin näin:
Luo 52 silmukkaa puikoilla 3. Neulo aluksi 6 kierrosta vuorotellen 1 krs nurin 1 krs oikein. Neulo joka rivin alussa ja lopussa aina 5 silmukkaa oikein, sekä oikealla että nurjalla puolella. Neulo sileää neuletta 6 krs, ja kohoraita neulomalla nurjalla puolella 1 krs oikein. Neulo seuraavaksi 3 krs sileää neuletta ja taas nurjalla puolella oikein. Tee 6 krs sileää neuletta. Jatka näin, kunnes rätti on lähes neliö. Neulo kuitenkin lopussa vielä 6 kierrosta vuorotellen 1 krs oikein 1 krs nurin. Lopeta neulominen ylivetäen eli neulo 2 silmukkaa, vedä ensin neulottu toisen yli. Neulo taas 1 silmukka ja vedä puikoilla oikealla oleva silmukka 2 silmukan yli. Tee näin koko kerros, eli jäljelle jää 1 silmukka.


Harmaa nirkkoreunus on tehty seuraavasti:
Virkkaa koukulla nro 3 tiskirätin reunassa samaan silmukkaan piilosilmukka (ps) + 2 ketjusilmukkaa (kjs) ja piilosilmukka (jos teet koko rätin samalla värillä, voit aloittaa suoraan 1 jäljelle jääneestä silmukasta). Tee seuraavaan silmukkaan *ps, 2 kjs ja ps*. Toista *-* rätin ympäri. Katkaise lanka, päättele ja höyrytä kevyesti.
 
Katsotaan, raaskinko ottaa ekotiskirätin käyttöön. Langanmenekki oli aika vähäinen - roosaakin jäi vielä reippaasti, joten jos rätti osoittautuu käyttökelpoiseksi, niin ainakin toisen näillä langoilla vielä hyvinkin tekee...

Pääsiäisaskarteluni tosiaan taitavat nyt jäädä vähemmälle. Sen sijaan ajattelin käyttää aikani muutamien (!) keskeneräisten ompelutöiden viimeistelyyn... katsotaan kuinka minun käy - toivottavasti saan blogata teille pääsiäisen aikana valmiista teelmyksistäni :)

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Keittiön sisustushaaveita

Meidän keittiö on remonttilistalla vasta loppupäässä... mutta pientä uudistusta se kyllä kaipaa ihan lähiaikoina. Omassa kodissa monet asiat ovat uudistamisen tarpeessa, mutta niiden kanssa oppii elämään, eikä epäkohtia lopulta itse edes enää huomaa.
 
Tässä TOP3-uudistuskohteeni meidän keittiössä:
 
1. Katonrajassa killuvat ikivanhat isoäidin verhotangot - voitteko kuvitella, että päätynupit ja kannattimet ovat muovia, ja tietenkin kellastuneet ja hajoamispisteessä! Olen pitkään etsinyt mustia metallitankoja, mutta verhotankojen valikoima on kerrassaan suppea. Vinkkejä otetaan vastaan. Olen myös miettinyt vaihtoehtoa, että hankkisin samanlaiset isoäidin verhotangot puuvalmiina ja maalaisin ne mattamustaksi. Malli on mielestäni kuitenkin ihan kivan näköinen.
Kuva: Pisla
2. Keittiön ruokapöydän tuolit. Meillä on käytössä sekalainen sarja erilaisia tuoleja. Ne ovat ihan kivat, mutta liimaukset alkavat olla heikonlaiset. Kokemuksesta tiedän, että tuolin purkaminen osiin ja uudelleen liimaus ei ihan sovi minun äkkipikaiselle luonteelleni, valitettavasti! Tämän realiteetin tunnistaen olen jo pitkän aikaa unelmoinut Riviera Maisonin St. Malo -rottinkituoleista...
Kuva: Riviera Maison
Eivätkö olekin ihanat!? En ole uskaltanut käydä tuoleja vielä livenä edes katsomassa. Olen ihaillut vasta netissä, sillä ne ovat aika kalliit - tosin meille riittäisi tässä vaiheesa 4 tuolia.
 
3. Sisustusyksityiskohta ruokapöydän yläpuolelle. Yleensä se on valaisin, mutta ei meillä :) Meillä on lampun paikalla katossa pari koukkua, joissa olen roikuttanut erilaisia lyhtyjä ja viimeksi jouluna puunoksaa, jossa oli erilaisia lasikoristeita. Ajattelin, josko siihen sovittaisi metallista kattokoukustoa, johon voisi ripustaa jotakin kaunista, esimerkiksi vanhoja ruokailuvälineitä.
Kuva: countrywhite.fi
Kuvan koukusto on valkoinen, mutta ehkä päätyisin mieluummin mustaan. Sisustus kun on muutoin meillä ylipäänsä aika valkoista/harmaata/beigeä, niin musta yksittäisinä esineinä antaa mukavan säväyksen. Koukusto saisi olla hieman pienempi kuin tuo kuvassa oleva. Katsotaan, löydänkö mieleistäni. Vai keksinkö jotain ihan muuta.
 
Parasta sisustuksessa on se, että voi haaveilla, ja toteutus on sitten toinen juttu. Osa haaveista toteutuu ja osa vaihtuu matkan varrella aivan toisenlaisiksi ideoiksi!

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Se Kuuluisa Avocadopasta

Pakkohan tätä oli kokeilla, kun siitä niin paljon puhutaan ja kirjoitetaan. Eivätkä kehut ja kohut ole olleet turhia. Ihan en sanoisi, että syödessä itketti, mutta useampaan kertaan ruokaa nauttiessa tuli kyllä hoettua "Voi että on hyvää!".


Pastan valmistus kävi kädenkäänteessä, vajaassa puolessa tunnissa. Siksi resepti sopii mainiosti myös kiireiselle kokille. Avocadopastan alkuperäinen Gullichsenien resepti löytyy täältä, ja sen mukaan halusin ruuan näin ensimmäisellä kertaa ehdottomasti tehdä. "Herra Avocadopasta" kertoo alun perin käyttäneensä pastassa vuohenjuustoa, joten sitä pitää joskus myös kokeilla. Minun pastassani juustoina siis parmesan ja pecorino.


Pasta vei todellakin kielen mennessään, ja maistui ihanan kevyelle ja raikkaalle. Hyvä valinta lounaaksi tai miksei kynttiläillallisellekin. Viini olisi kruunannut ruuan, mutta minulla on syyni pysytellä vesilinjalla :)


Wc-remonttimme valmistui eilen illalla, ja kaikki remonttijäljet on jo siivottu. Ulkoilusta ja herkkupastasta energiaa saaneena aion nyt kääräistä hihat, ja laittaa kaikki tavarat uusiin kaappeihin paikoilleen. Vitsit, vaikkei se ollutkaan kokonaisvaltainen remontti, niin varsinainen kasvojen kohotus silti. Olen tyytyväinen! Vielä puuttuu sopiva naulakko ja paperiteline. Mistäköhän löytäisin etsimäni, maalaisromanttista tyyliä pitäisi olla, mieluusti valkoista ja naulakko mieluiten hyllyllä varustettuna... muutama kriteeri luetellakseni! Postailen remontista ennen-jälkeen-kuvia, kun ne ovat löytyneet ja paikoillaan :)
 
Aurinkoista, energistä sunnuntaita!

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Perinteinen rahkapiirakka

Tänään on ollut ihana kotoilupäivä! Ei mitään erityistä ohjelmaa. Ikkunan takana tuuli tuivertaa ja lunta pyryttää. Otollinen päivä leipomiseen siis. Tämä perinteinen, pullataikinasta tehtävä rahkapiirakan ohje löytyi viimeisimmästä Yhteishyvästä. Suussasulavan lämpimänä kera kahvitilkan se maistui taivaalliselta. Hyväksi todettua perusohjetta on helppo muunnella käyttäen esimerkiksi kesäaikana kauden marjoja. Mutta tällä kertaa tein ihme kyllä ihan perusohjeen mukaan :)
 
 
Jos joku muukin herkkusuu haluaa kokeilla, tässä piirakan ohje:

Rahkapiirakka
 
Pullataikina
3 dl maitoa
25 g hiivaa
1 dl sokeria
1 tl kardemummaa
1/2 tl suolaa
1 kananmuna
n. 8 dl vehnäjauhoja
75 g pehmeää margariinia
 
Voiteluun
1 kananmuna
 
Väliin
1 prk (300 g) aprikoosimarmeladia
 
Rahkatäyte
2 kananmunaa
2 prk (500 g) maitorahkaa
2 dl kermaa
1 1/2 dl sokeria
2 rkl sitruunamehua

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sokeri, suola, kardemumma ja muna. Vatkaa puolet jauhoista joukkoon. Lisää rasva ja loput jauhot. Alusta taikinaksi.
 
Kauli taikina levyksi leivinpaperin päällä ja nosta reunalliselle pellille. Kohota lämpimässä peitettynä noin 40 min. Kohoamista voi jouduttaa laittamalla lavuaariin lämmintä vettä ja pellin siihen päälle.
 
Valmista täyte. Riko munta kulhoon ja vatkaa rakenne rikki. Sekoita rahka, kerma ja sokeri joukkoon. Mausta sitruunamehulla.
 
Painele kohonnutta taikinaa, jotta reunat nousevat. Voitele reunat kananmunalla. Levitä sitten aprikoosimarmeladi taikinalevylle ja lisää rahkaseos tasaisesti marmeladin päälle.


Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20 min. Leikkaa jäähtyneenä paloiksi.

 
Pieni epäilys on mieleen hiipinyt, että josko loppuraskaudsta enää välttämättä jaksaa kovasti leipoa... Tämä rahkapiirakka sopii hyvin myös pakastamiseen, joten osan laitan yllätysvieraita varten talteen.

Leppoisaa lauantaita!

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Sunnuntaileivontaa

Sunnuntaista on viime aikoina tullut leipomispäivä. Miten herkullista ja maukasta onkaan itse tehty leipä kahvin tai teen kanssa. Ja mikä parasta: leivän tekeminen ei olekaan niin kovin työlästä! Löysin keittokirjasta jokin aika sitten peltileivän ohjeen, ja olen innostunut tekemään sitä jo useana sunnuntaina. Ajattelin jakaa tämän mainion ja terveellisen sunnuntaiherkun ohjeen eteenpäin :)
 
 
 
Oliivi-leseleipä pellillä
3 dl vettä
1/2 tl suolaa
1 rkl hunajaa
2 dl vehnäleseitä
1 ps kuivahiivaa
5-6 dl vehnäjauhoja
1/2 dl rypsi- tai oliiviöljyä
 
Pinnalle oliiveita ja kirsikkatomaatteja
 
Voiteluun tilkka juoksevaa Oivariina
 
Sekoita +42-asteiseen veteen suola, sokeri ja vehnäleseet, joihin kuivahiiva on sekoitettu. Lisää vehnäjauhot ja viimeisenä öljy. Sekoita leipätaikina tasaiseksi. Taikina saa olla rakenteeltaan hyvin pehmeää. Kaada taikina pellille leivinpaperin päälle (kuvassa Pyrexin lasivuoka, koko n. 25x35 cm). Anna kohota liinan alla noin puoli tuntia.
 
Painele kohonneeseen leipään sormella koloja, ja painele kuoppiin oliivien ja kirsikkatomaattien puolikkaat. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa 15-20 minuuttia. Voitele lämmin leipä juoksevalla Oivariinilla.
 
Ja kuten arvata saattaa, ihan ohjeen mukaan en ole tainnut leipää kertaakaaan leipoa. Taikinassa olen joskus esimerkiksi korvannut veden maidolla, osan leseistä graham-jauhoilla tai laittanut taikinan joukkoon kuminaa tai rosmariinia lisämakua antamaan. Leivän päälle olen kokeillut oliivien kanssa fetaa, suolapähkinöitä ja aurinkokuivattuja tomaatteja.
 

 
 
Tänään oli oikein herkuttelupäivä, ja leipää nautittiin avokadon ja mozzarellajuuston kanssa. Päälle tippa sitruunamehua ja ripaus mustapippuria myllystä. Makuelämys kaikessa yksinkertaisuudessaan!

tiistai 12. helmikuuta 2013

Yrttejä ikkunalla

Yrtit ovat mielestäni ihania kaikkeen ruuan maustamiseen ja voileivän päälle. Yrtit jäävät usein ostamatta, vaikka ne tuovatkin mukavan piristyksen keittiön ikkunalle. Liian monta kertaa ne vain unohtuvat jääkaapin vihanneslokeroon, ja menevät lähes käyttämättä roskiin. Välillä olen istuttanut niitä multaan, mutta sekin jää usein tekemättä.  Yrttien kanssa on sekä säilytys- että säilymisongelma.

Olen jo pitkään katsellut Sagaformin yrttiruukkuja, jos ne toisivat ratkaisun yrttiongelmaani. Ruukut ovat minusta kauniita ja ajattomia, ja vaikka muotokieli on jokseenkin moderni, ne sopivat myös meidän maalaiskeittiön tyyliin. Kastelu käy helposti ruukussa olevasta reiästä.
 
Eilen ostin ruukut vihdoin Stockalta. Päädyin tuplaruukun sijasta kahteen yhden yrtin ruukkuun. Erilliset ruukut ovat mielestäni kätevämpi vaihtoehto; toisen yrtin lakastuessa toista voi pitää ikkunalla, ja laittaa tyhjän ruukun kaappiin odottamaan seuraavaa kauppareissua.



Suosikkiyrttini ovat oregano ja basilika. Oreganolla maustan yleensä broilerin, ja basilikaa leikkaan salaatin joukkoon tai leivälle tomaatin ja mozzarellan kanssa. Yrttiruukkujen lisäksi hankin Mastradin yrttisakset. Toimivat muuten uskomattoman hyvin normaaleihin keittiösaksiin verrattuna :)


Yrtit ikkunalla ovat ensimmäinen lupaus keväästä. Vielä kun aurinko näyttäytyisi...