keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Keskiviikko on keittopäivä

Tänä syksynä minulla on kaksi tavoitetta ruuan suhteen: kokeilla uusia reseptejä ja käyttää kertyneet ruokatarvikkeet aina mahdollisimman loppuun ennen seuraavaa kaupassa käyntiä. Nämä tavoitteet sopivatkin hyvin yhteen, sillä aika harvoin löytyy kaikki ohjeessa tarvittavat aineet kaapista. Eli soveltaessa tulee väkisinkin kokeiltua uutta.
 
 
Tänään tein maukasta sosekeittoa kaappiin kertyneistä vihanneksista. Ohje löytyi Valion Koskenlaskija-paketin takaa. Tässä mukaeltu versio reseptistä:

Bataatti-porkkanasosekeitto
1 iso sipuli
2 pientä bataattia
2 isohkoa porkkanaa
1 iso peruna
1 valkosipulin kynsi
noin 8 dl vettä
kasvisliemikuutio
1/2 pkt Koskenlaskija-juustoa
yrttisuolaa
mustapippuria
kurpitsansiemeniä
 
 
  • Kuori ja kuutioi sipuli, bataatit, porkkanat ja peruna ja laita ne kattilaan.
  • Lisää vettä niin että kuutiot juuri ja juuri peittyvät. Laita kasvisliemikuutio joukkoon.
  • Keitä kypsäksi, noin 30 minuuttia.
  • Soseuta keitto ja lisää juusto nokareina.
  • Sekoita ja anna kiehua kunnes juusto on sulanut. Jos keitto on paksua, lorauta tilkka maitoa joukkoon.
  • Mausta maun mukaan.
  • Nautiskele paahdettujen kurpitsansiementen, paahtoleivän ja tuorejuuston kanssa.
 
Keitto on maultaan lempeän täyteläinen. Peruna loiventaa keiton makeutta, mutta alkuperäisessä ohjeessa sitä ei ole. Keittoa tuli 4-5 annosta, joten tästä riittää pakastimeenkin! Voisin suositella reseptiä kaikille kasvisten ystäville ja erityisesti kotiäideille, sillä samalla vaivalla ja ajankäytöllä kasviksista valmistuu sose myös pienokaiselle.
 
 
Vai olisiko se toisin päin, että soseen valmistuksen yhteydessä syntyy helposti lounas myös itselle? :)
 
 Niin tai näin, toivotan sinulle maukasta keskiviikkoa!

maanantai 28. lokakuuta 2013

Syyspuuhia

Syksyyn kuuluvat aina tietyt puuhat niin sisällä kuin pihallakin. Ihan kuin luontokin, myös me ihmiset valmistaudumme talven tuloon erilaisin askarein.
 
 
Lehtien haravointi kuuluu monen omakotiasujan syyshommiin. Toiset tykkäävät, toisille se on pakkopullaa. Meidän pihassa apuna käytetään lehtipuhallinta, koska lehtiä tulee niin paljon. Silti aikaa menee useampi tunti. Mutta kun työ on tehty, niin kyllä siinä silmä lepää - kerrankin näkee työnsä tulokset välittömästi. Tämän syksyn savotta on jo tehty, sillä ihan jokaista lehteä ei tarvitse pois kerätä. Maatuessaan lehdet ovat mitä parasta ravinnetta puutarhalle.

Puutarhakalusteet on viety monessa paikassa jo sateelta suojaan, ja niin meilläkin. Eihän niitä enää tarvita; kuka nyt tuolla sateessa ja harmaudessa enää istuisi? Samoin kesäkukat on siivottu pois. Muutama myöhäinen on kuitenkin vielä jäljellä. En ole ennen huomannutkaan, kuinka hieno syysasu hortensialla on. Niin sitä vain näkee uusia asioita kameran linssin läpi ;)
 
 
Sisällä syksyn huomaa siitä, että tulisijat otetaan käyttöön. Alkaa "puuralli", kun puukoreja kannetaan sisälle kiihtyvällä tahdilla. Takkaluukkujen puhdistus kuuluu jokasyksyisiin askareisiin. Mikä siinä onkin, että keväällä lämmityskauden loppuessa niitä ei millään jaksa enää putsata? Aivan ihana tunne on joka tapauksessa istua takkatulen loisteessa hyvää kirjaa lukien, kun syysmyrsky viuhuu nurkissa.
 
 
Käsityöihmiset kaivavat viimeistään tässä vaiheessa puikot esiin naftaliinista. Niin minäkin tein. Sormet ovat jo pitkään syyhynneet hommiin, ja vihdoin sain työn aloitettua. Alkuun pääseminen on aina niin hankalaa, mutta kun pääsee vauhtiin, ei malttaisi laskea työtä käsistään ollenkaan. "Teen vielä yhden kerroksen..."
 
 
Katsotaan nyt, koska työni valmistuu, ja saanko sitä teille lähiaikona esitellä :)
 
Näissä syystunnelmissa toivottelen mukavaa maanantai-iltapäivää!

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Naminami suklaakeksit

Syksy on saapunut toden teolla. Harmautta, sadetta ja tuulta on riittänyt ainakin tänään heti aamusta alkaen. Eipä tee mieli pistää nenää ulkoilmaan. Sen sijaan mieli kaipaa pientä hemmottelua... kun tyttökin tyytyväisenä köllii peitolla, päätin leipoa suklaakeksejä arjen piristykseksi. Reservissä koneellani on monia ohjeita, jotka odottavat kokeilua. Tänään testiin päätyivät Kinuskikissan suklaiset namikeksit.
 
Ohjeen tumman suklaan korvasin Maraboun minttusuklaalla ja M&M’s-karkkien sijasta käytin Fazerin Avec-pastilleita. Muuten noudatin ohjetta. Keksejä tuli noin 30 kpl.


Keksit vievät makeannälän kertaheitolla, sillä suklaan maku on voimakas. Ja mikä parasta - jotta kaikkia ei tule syötyä kerralla - nämä kestävät myös pakastamisen. Ensi kerralla kokeilen kyllä taikinan sekaan valkosuklaata.


Pitäisi varmaan suunnata leipomisinto vaihteeksi suolaisiin leivonnaisiin. Muuten karkaa mopo käsistä...

Toivotan sinulle ihanaa, syksyistä päivää. Kiva kun käyt lukemassa blogiani!