sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Kevään merkkejä

Tänään on todellakin ollut kevättä ilmassa. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta, ja piha kuivuu nopeaan tahtiin. Ulkona maleksiessani (sellaiseksi sitä kai tällä hetkellä voisi kutsua - tämän mahan kanssa ulkoilua) katse kiinnittyi kaikkeen uuden elämän alkuun. 

 

Näyttää siltä, että viime syksynä otsalampun kanssa maahan kuokkimista krookuksista (valkoisista!) ainakin muutama nousee pintaan.
 

Idänsinililja on joka kevät takuuvarma kukkija.

Omenapuiden leikkaus on yksi jokakeväisistä puutarhatöistä. Se on hidasta, mutta palkitsevaa puuhaa. Kurkottelu tai tikapuille kiipeileminen ison mahan kanssa ei tuntunut kuitenkaan enää mieleiseltä ja turvalliselta, joten meille tuli leikkaaja tänä vuonna. Ja kuinka nopeasti hän homman eilen illalla teki - itselläni menee pari tuntia per puu, ja hän leikkasi kaikki puumme siinä ajassa. Ihmemies! Saattaa olla, että kysyn häntä myös ensi keväänä.
 

Viimeistään tässä vaiheessa huomaa, että ikkunat ovat pesun tarpeessa. Onneksi tänä keväänä meille tulee siivooja pesemään ikkunat - en kokenut pystyväni kiipeilemään enää keittöjakkaralla ja aukomaan ikkunoita. Niitä kun meillä piisaa, eikä ikkunan pesu muutoinkaan lukeudu suosikkikotitöihini. Mikä "valaistuminen" sitten, kun lasit on pesty. Taidankin heti huomenna soittaa siivoojalle, ja sopia päivän.


Kaikki nämä kevään merkit muistuttavat siitä, että NYT on se aika, jota olemme viime syksystä odottaneet: meidän ihka ensimmäinen vauva-aika! Hänestä olemme puhuneet syksyn pimeillä ja talven pakkasilla, hänelle olemme hankkineet kaikenlaista tarpeellista menneinä kuukausina. Pian hän on täällä, ja odotus sanan varsinaisessa merkityksessä palkitaan. Kyllä se vähän jännittää. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja vauva on terve.

Mukavaa sunnuntaita :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti